RSS

Neuluomus

Mieheni eilen ystävällisesti auttoi kuuluisan neulomukseni kuvaamisessa, ja voin vihdoin esitellä tuotokseni. Sain kudottua villatakin! Värkkäsin seiskaveikasta Laura Chaun suunnitteleman Cavern-villatakin. Ohje on kirjoitettu paljon minua pienemmälle ihmiselle, joten piti laskea silmukkamääriä uusiksi. Pidensin hihat täysimittaisiksi ja helman mieleisekseni myös. Vaikka villatakkineulomiskokemusta on hyvin vähän, tuli tästä oikein kiva ja ihan minun oloiseni. Takin vartalo-osassa ei ole mitään muotoiluja, ja luultavasti pidänkin tätä enemmän auki kuin kiinnitettynä.

img_20180401_170129097404027814.jpg

Projekti Ravelryssa

Aikaa kului noin kuukausi. Kudoin tätä pääasiassa Koukuttajan kootut -podcastia uusimmasta jaksosta taaksepäin (ei sentään takaperin) 1,25-kertaisella nopeudella katsellen. Jaksoja on tällä hetkellä 86 ja sain takin valmiiksi, kun olin päässyt jakson 61 puoliväliin. Tarkemmin en neuleaikaa kellottanut, mutta karkeasti voi laskea n. tunti per jakso eli ainakin 25 tuntia tähän meni aktiivista neulomista pelkästään.  Onnittelen itseäni pitkäjänteisyydestä, koska tämä on toistaiseksi isoin projekti, jonka olen saanut  ihan valmiiksi asti. Olen siis kehittynyt ihmisenä!

Mainokset
 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 2.4.2018 Kategoria/t: käsityöt

 

Avainsanat: , ,

Maaliskuu hunningolla

Hirmu hyvää päästäistä kaikille!

Maaliskuussa ei vietetty minkäänlaista haastetta, koska kuten viimeksi kerroin, olen käyttänyt höpsöilyenergiani neulomiseen. Työn neulomisosuus on valmis ja viimeistelyjen jälkeen toivon esitteleväni työn täälläkin, jos siitä tuli yhtään mitään. Koko maaliskuu meni, vain vihonviimeistelyt jäävät huomiselle eli huhtikuun puolelle.

Ruoka-asioissa valitettavasti mentiin lähestulkoon normimeiningillä, joka siis tarkoittaa sitä, että muka-säästää ruokakaupassa ja tietää, että pitäisi suunnitella ostoslista ja ruokalista ja kaupassakäyntipäivät ja ELÄMÄ. Nih kerta muuten ei ole hyvä ihminen. Tunnontuskia siis on, varsinkin kun autoa hoidettiin vielä yhdellä viisisataisella viime kuun tonnin lisäksi, mutta oli siitä kyllä puolet määräaikaishuoltoakin. Josko sillä taas ajelisi…

Ruokakauppariville meni niin paljon rahaa, etten edes kehtaa kertoa (402,17 e, mutta ette lukeneet sitä tästä blogista). Mystisesti myös työpaikkaruokailueväskategoria kasvoi tolkuttomasti, vaikka kotiin kannettiin mukamas hirveä määrä syötävää. Eihän tässä ole mitään järkeä! Ainoa rivi, joka viitsi käyttäytyä, oli ravintola/kahvila-rivi, jonka lopputulos on säälliset 16,55 e.

Tekee mieli puolustella ruokakaupparivin pullistelua, joten puolustelen. En väitä, että esittämäni seikat olisivat mitenkään hyviä tai edes syitä, lähinnä taitavat korostaa tilanteen kehnoutta:

  • sähköhammasharjan vaihtopäitä Mammuttimarkkinoilta 20 e
  • jäätelöitä sekä tarjouksesta että ilman ainakin 15 e
  • keltaisia tulppaaneja (ainoa itse hankittu pääsiäissisustuselementti tänä vuonna!) 7,90 e
  • luulin, että näitä epätavallisia kustannuksia olisi enemmän, mutta näyttää siltä, ettei olekaan
  • ja karkkiin kulutettua summaa en seuraa erikseen, koska totuus on julma.

Vielä on pari vapaapäivää jäljellä näitä pääsiäispyhiä, jälkikäteen voimme sitten todeta, käytinkö aikaani ruoka-asioiden suunnittelemiseen vaiko en.

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 31.3.2018 Kategoria/t: budjetti, Ei kategoriaa, käsityöt, ostostelu, weird rant

 

Avainsanat:

Uutuudenviehätyksiä

Haha! Ehditte jo toivoa, että olen lopettanut bloggaamisen lyhyeen, mutta minullapa on ollut muita mielenkiinnon kohteita. Iski neuleinspis, ja neulominen sekä neulomisasioiden ajatteleminen on vienyt kaiken luovan energian. En ole luova ihminen mielikuvituksen rikkauden konkretisoimisen merkityksessä, vaan luova siinä mielessä, että luon esimerkiksi silmukoita sen sijaan, että loisin tekstiä.

Halusin tulla tänne kuitenkin läpättämään muutamia asioita. Ensnäkin helmikuun ruokakaupparivin saldoksi tuli 268,81 e. Ei niin suuri katastrofi kuin alkukuun tuhlausten jälkeen vaikutti, ja moneen muuhun kuukauteen verrattuna edelleen varsin maltillinen summa. Töissä söin lounaspaikassa neljä tai viisi kertaa, ja pääasiassa miehen omaan työpaikkaruokalaansa kuluttamia euroja oli 42,80. Poikkeuksellisesti ravintolat ja kahvilat -kategoria sitten paisui melkein kahteensataan euroon, mutta siitä 3/4 on perusteltavissa hääpäivän vietolla (eli ei oikeasti vietetty hääpäivää tänäkään vuonna mitenkään, vaan perusteltiin sillä se, että käytiin naurettavan kalliisti syömässä Haraldissa).

Maaliskuu on jatkunut helmikuun linjalla. Newsflash: rahankäyttöä ei pysty säätelemään tippaakaan siten, että jälkikäteen katsotaan kuitista, paljonko meni. Pitäisi suunnitella ja miettiä ja harkita etukäteen, ja jos niin ei tee, on ihan turha kuvitella pihistelevänsä, vaikka siltä kaupassa tuntuisikin. Tämän kuun suunnittelemattomuus on valitettavasti näkynyt siinä, etten ole tehnyt riittävästi ruokaa eväiksi asti, ja siksi toisen tai molempien on pitänyt syödä töissä. Koitan nyt ottaa taaaaaaaaaas itseäni niskasta kiinni.

Kaikenlainen budjetin kyttääminen on muutenkin epämiellyttävää silloin, kun tulevan kesäkauden uutuusjäätelöt rantautuvat kauppoihin lähelle minua. Melkein kaikkea pitää maistaa, ja tavallisen karkinmässytyksen lisäksi on tässä kuussa mennyt jo 10 euroa jäätelöön (se on paljon rahaa, koska ei ole kesä-, heinä- eikä elokuu). Valio alkoi vuosien tauon jälkeen tehdä jätskiä, ja suurennuslasilla tarkasteltavan kokoinen miniatyyripurkki maksaa tarjouksessakin 4 euroa!!! Makuja on tosi monta, ja tosi monta kertaa  neljä euroa on tosi monta euroa. Jäätelönsyönnin  rajoittuminen rahallisista syistä on varmasti perustuslain vastaista. Sinänsä jäätelöhän on ruokaympyrän tarkastelijan näkökulmasta riippuen maitotuote, marja, hedelmä tai jopa pähkinä, proteiinin ja rasvan lähde ainakin. Sillähän voisi elää. Erivärisiä hedelmäkarkkeja puoli kiloa päivässä, herkuiksi salmiakkia ja pääruoat jätskipurkeista?

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 17.3.2018 Kategoria/t: budjetti, käsityöt

 

Suunnittelematon päivitys

Suunnittelemattomuus johtaa merkilliseen rahanmenoon, mutta itse haaste voi siihen nähden hyvin. Tässä ruokakaappihaasteessahan on ollut ideana se, että syö suunnilleen sitä, mitä kaapissa on, eikä osta varastoon. Kun ei suunnittele, on joko syötävä sitä mitä on, tai ostettava kaupasta se mitä aikoo syödä, tai syötävä sitä mitä on + seuraavan päivän lounas työpaikkaruokinnassa. Näistä kolmesta seurauksesta vain ensimmäisellä on myönteistä vaikutusta haasteen budjettiosioon.

Koska en suunnitellut, minulla ei ole tuntunut olevan kummoista mielikuvaa siitä, mitä oikein olemme syöneet. Muisti palaa pätkittäin. Muistan, että hernesopasta riitti aika moneksikin päiväksi. Aika varmasti tein joulukinkku-tonnikala-ananaspitsaakin. Onneksi olin jättänyt nettiselaimen välilehtiin auki pari kokeiltua reseptiä postausta varten:

  • Tacomaustettu härkisrisotto uunissa: En tehnyt härkiksestä vaan laitoin joulukinkkua, enkä laittanut risottoriisiä, vaan puolet täysjyväriisiä ja puolet basmatiriisiä. Ei tullut mieleistä, mutta saatiin syötyä. Riisiruuathan ovat meillä sitä paitsi sellaisia, että jämiä ei voi antaa koirallekaan, kun se on riisille allerginen…
  • Pesto-broileripannu: tästä tuli aika hyvää, ja saatanpa palata tämän pariin uudestaan.

Kodin kuvalehden näytenumerossa oli mielenkiintoinen papu-porkkana-pinaatti-mandariini-panzanella-salaatti, jonka reseptiä en tähän hätään löytänyt lehden nettisivuilta. Korvasin pinaatin vuonankaalilla, mandariinin veriappelsiinilla ja vaalean leivän (se panzanella-osuus) Uotilan saaristolaislimpun viimeisillä paloilla. Mausteeksi tuli ras el hanoutia, enkä raaskinut ostaa kaupasta melkein kolmen euron purkkia, kun melkein kaikki seokseen tulevat yksittäiset mausteet olivat kotona olemassa, sekoitin sen itse (ja säästin). Yhdenlainen resepti mutta huom. piparkakkumaustekin on mausteseos, ja sen ainesosat voi katsoa mistä tahansa pätevästä piparitaikinaohjeesta.

Eilen paistoin kanapihvejä ja mielikuvituksellisesti keitin täysjyväpastaa seuraksi. Tänään värkkäsin lopuista pihveistä kanaviillokkia.

Niin, se rahapuoli. Tämän hetken saldo on 190,44 e, ja kuukautta on vielä viikko jäljellä. En aio kumminkaan vetää nollabudjetilla, enkä yritä edes tähdätä alle 200 euron, mutta tavoittelen maltillisuutta. Ja koska tämä kuukausi meni tämän suhteen penkin alle, voisi ensi kuussa yrittää taas, ei välttämättä 150 eurolla, mutta vaikka 200:lla. Tai jotain.

Pee äs. Auto oli korjattavana, ja sekin tonnin loppulasku kannustaa näiden ruokabudjettirajoitusten jatkamiseen. Ei niin, että olisimme nyt vararikon partaalla (käymmehän töissä, jotta olisi varaa pitää autoja, joilla käydä töissä), vaan koska rahaa on enihuu rajallinen määrä, ja tämä melkein kahden kuukauden kokeiluhaaste on jo osoittanut rahassa mitattavia hyötyjä.

 

 

Avainsanat: , ,

Rahapussissa on selvästi reikä

Olisi varmaan ollut viisasta pistää kovat rajoittimet päälle sen jälkeen, kun neljässä päivässä katosi rahaa ruokakauppaan melkein satanen. Mutta pyh. Samaan konkurssiin kaikki. Tämän kuun haaste taitaakin olla siinä, että ei tolkuttoman paljon menisi yli 150 eurosta.

Ensinnäkin heti maanantai 5.2. Työmatkakulkuvälineeni päätti, että normaalin meluisuuden päälle sopii säveltää epämääräistä rahinaa, rohinaa ja hankaavaa mekkalaa aina kun rattia käännetään, ja jos ajetaan yli töyssystä, ja miksei muuten vain epätasaisellakin tiellä. Kaikkiin tunnetiloihin voi syödä lääkkeeksi salmiakkia, joten mieheni kävi ystävällisesti hakemassa Prismasta pari pussia ja kilon puoliveriappelsiineja (ei minun keksintöni, vaikka kuulostaakin siltä), jotka ovat mielettömän hyviä. Heippa 4,65 euroa (hyvään tarkoitukseen).

Keskiviikkona 7.2. mieheni hoiti muiden asioiden lomassa ruokakauppareissun Prismaan (porkkanoita, kurkku, nenäliinapaketti, tomaatteja, puurohiutaleita ja kolme purkkia maitoa), 7,97 e, ja kävi leipomon tehtaanmyymälässä hakemassa melkein pussillisen ruisleipää pakkaseen 6,90 eurolla. Niin halpaa ettei sanotuksi saa. Kaikille teille oudoille, jotka nyt ynisette siitä, että pakastettu leipä maistuu muka pahalle, sanon, että hankkikaa toimiva pakastin ja pakastakaa leipä tuoreena, ja syökää se sieltä ennen kuin pakastus on kuivattanut sen pilalle. Ei mitään vikaa.

Kruunasin viikon itse perjantaina Cittarissa: leivänpäällisleikkelettä, kuohukermaa, maitoa, kiivejä, parsakaali, kuivattuja herneitä, ananasviipaleita, kirjolohi, greippejä, verigreippejä ja mandariineja. 18,53 e.

Tavallisella tietokoneen laskimella laskettuna 38,05 e. Pitäisi ruoskia itseäni vastuuttomuudesta, suunnittelemattomuudesta ja yleisestä holtittomuudesta, mutta enpä viitsi. Tässä huomaa hyvin, miten jopa vapaaehtoinen, lyhytaikainen tiukkistelu rahan kanssa saa aikaan sen, että kun rahaa taas on (eli kuukausi vaihtui) niin se tulee käytettyä ihan kuin maailmanloppua edeltävänä päivänä. Let’s buy all the things.

Kuukautta on jäljellä kaksi kokonaista viikkoa ja kolme päivää. En edes yritä esittää, että 25,99 e riittäisi (koska tämä edelleen on peli, eikä todelliseen pakkoon perustuvaa elämää). Yritän kumminkin palauttaa jonkinasteisen harkinnan ruokakauppakulutusta säätelevään aivolohkoon, koska tarkoitus ei ole palata normaaliin tuhlaukseen. Jos rahaa menisi loppukuun ajan samaa tahtia kuin alkukuussa, loppulasku olisi reilut 315 euroa, joka sekin olisi meille vähän, mutta siinä on ainakin 150 e liikaa silti.

Ruokalistalla oli viikonlopun tähteiden jälkeen surullisen vähän mitään, kun en viitsinyt miettiä, ja söin työpaikkaruokalassa kolmena päivänä, mies yhtenä. Kirjolohen seuraksi tein perjantaina perunamuussia, ja lauantaina keitin koko puolen kilon hernepussin hernesopaksi, lopusta perunamuussista tein perunarieskaa. Suunnitelmissa on tänään vielä tehdä kirjolohen jämistä pastakastike, jotta saadaan hernesopan syömiseen vaihtelua.

 
5 kommenttia

Kirjoittanut : 11.2.2018 Kategoria/t: budjetti, ruokakaappihaaste, ruokakuvat, ruokalista

 

Avainsanat: , , ,

”Sit mä suunnittelen paremmin”

Hihahahahiiihiihaa haa haa HAAAAA. Näin lähti käyntiin helmikuu. Tähtäimessä edelleen jostain syystä olevasta 150 euron ruokakauppabudjetista on jäljellä 64,04 euroa.

Kaikella kulutetulla rahalla on ostettu ruokaa ja vasta loppukuusta selviää, onko kulutus ollut holtitonta vai ei. Lykättyjä ostoksia tammikuulta, alennuslihoja pakkaseen, tarjouksia kolmesta eri kaupasta. Neljä kauppareissua. Iso osa rahoista meni välittömän kulutuksen sijaan ruoka- ja raaka-aineisiin, joista riittää koko kuukaudeksi tai pitempäänkin.

Ensimmäisenä kylmiä väreitä aiheuttava summa 40,07 e K-supermarkettiin, koska sinne piti päästä ostamaan tarjouksesta sitä ruokaa, mitä tavallisestikin syödään. Teki tosi kovasti mieli lohta, joten ostin lohta. Purkka oli loppunut jo tammikuun puolivälissä, joten ostin purkkaa. Oivariini oli loppu, ja tarjoushinta edellytti kahden paketin ostamista, joten ostin. Suunnitelmallinen maltillisuus lensi romukoppaan, kun bongasin ties kuinka monta pakettia vastikään päiväysalennettuja lihoja.

img_20180204_190619160198894205.jpg

Toinen reissu Prismaan hakemaan Prisman tarjoukset eli paprikat, parsakaali, kananmunia, voita, appelsiineja, puoliveriappelsiineja, verigreippejä, perunoita ja purkki maitoa, tasan 12 euroa.

Kolmas reissu Lidliin hakemaan tarjouksesta kilon pussi kahvipapuja. Tarkistin ostoslistalla olleiden tuotteiden hinnat ja ostin halvemmat, eli jäävuorisalaatin ja kilon suomalaisen kermajuustomötikän, sekä kokeiluun naurettavat 34 senttiä maksaneen purkin tomaattimurskaa. Kuluttajatesteissä Lidlin naamarasvat ovat pärjänneet hyvin, joten ostin, kun siellä kerran oltiin. Näiden kohdalla tässä budjettileikissä on pieni mutta, sillä normaalisti naamarasvat menevät samalle ruokakauppariville. Nyt niitä ei kuitenkaan ole laskettu mukaan, koska muuten jäljellä oleva summa olisi alkanut jo viitosella… Ilman naamarasvoja loppusumma 11,84 e.

Neljäs reissu taas Prismaan, josta ostoslistan loput tuotteet, mutta kertakäyttökäsineet eivät mene tästä budjetista, ilman niitä loppusumma 22,05 e. Ostin maissijauhoja, koska halusin tehdä itse tortilloita.

Ruokalistalla tämän kuun puolella kirjolohi-vokkikasvis-nuudelipannua, uunilohta ja perunamuussia ja tänään fajitaksia, siis itse tehtyjä tortilloita ja jauhelihatäytettä. Kukahan suunnittelisi tulevan viikon ruoat? Kun viikkoa kohti on 16 euroa käytettävissä, ei suunnittelemattomuuteen ole varaa.

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 4.2.2018 Kategoria/t: budjetti, ostostelu, ruokakaappihaaste

 

Avainsanat: , ,

Kuukauden yhteenveto: Tammikuu 2018

Vihdoinkin tämä kuukausi on ohi. Meinasi tulla aika pitkäksi, kun ei ollut asiaa ruokakauppaan. Viimeisillä pullonpalautusrahoilla ostin eilen neljä appelsiinia ja kaksi porkkanaa, 1,34 euroa, ja ruokakaupparahariville jäi 0,07 e. Punnitsin pienimmän mandariinin, jonka löysin (2,79 e/kg), ja sekin maksoi 15 senttiä, joten en ostanut. Ei siitä tietenkään olisi mitään iloa ollut kenellekään, mutta sen olisi voinut syödä, toisin kuin muovirahakortin digitaalista saldoa tai kolikoita.

Koko kuukauden aikana ruokakauppariviltä hävisi 154,03 euroa ja pullonpalautusrahoista sinne ilmiintyi 4,10 euroa, joten (tänttänttää) periaatteessa lopputulos 149,93 e on alle 150 e. Mutta yli meni silti, koska tavoitesumma oli 150 e poispäin tililtä.

Ajattelin, että minusta olisi hauskaa vielä jaotella loppusummaa vähäsen.

  • Prismaan yheksän reissua yhteensä 80,96 e
  • K-citymarkettiin kolme reissua yhteensä 20,19 e
  • S-marketissa kertapyörähdys 6,38 e
  • Amazonista kahvikoneen tarpeet ja postikulut 45,50 e
  • Kirpparille siihen surullisenkuuluisaan kakkuvuokaan 1 e.

Amazonin paketissa oli yhteensä kilo kahvipapuja 4,79 £ (puolet jo juotu), vedensuodatin (kestää kaksi kuukautta ja tämä yksilö otetaan viikonloppuna käyttöön) 9,26 £ ja kalkinpoistoaine (viiteen käyttökertaan muutaman viikon välein, yksi jo käytetty) 9,50 £ ja liian pieni teräksinen maidonvaahdotuskannu 7,49 £. Postikulut 7,44 £ ja voi miten paljon kahvia sillä olisikaan saanut… Kun ruokabudjetti on tätä luokkaa, on ihan hömelöä hassata melkein kymppi pelkkiin postikuluihin.

Toisella tavalla jaoteltuna, puntamäärät ronskisti pyöristettynä:

  • syötävään ja juotavaan reilut 115 e
  • talouspaperirullapakettiin, kakkuvuokaan ja kahvikoneen huoltovehkeisiin, maitokannuun ja postikuluihin vajaat 39 e.

Ruokakauppabudjettiin ei sisältynyt

  • koiran ruokia
  • vitamiinit ja kalaöljykapselit
  • lääkkeet, laastarit, suojahanskat yms apteekkitavara
  • Pääasiassa mieheni töissä ostamat voileivät, kahvit ja lounaat 27,80 e + minä söin töissä kolme kertaa yht 29,95 e, ne rahat lounaskortilta (työnantajani maksaa muistaakseni 25 % ja loput menevät palkasta, vapaaehtoinen lataus)
  • ulkona syöminen: Hesburger 13,90 e.

Piristykseksi vähän värikkäämpi ruokakuva: riisiä ja kikherne-punajuuripihvejä, porkkanaraastetta ja tomaattia (miten voi tyhjyyttään kumisevasta jääkaapista löytää unohtuneita tomaatteja?). Punajuuripihveihin lisäsin omatoimisesti yhden kananmunan ja sopivan määrän korppujauhoja.

Suuri paljastus: tämä haastehommeli jatkuu helmikuussa. Helmikuu on lyhyempi kuukausi, ja toivottavasti opin tästä kuusta jotain ja suunnittelen rahojen käyttämistä paremmin, eli onnistuminen on taattu. Se tietää myös jatkoa tälle blogille.

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 31.1.2018 Kategoria/t: budjetti, ruokakaappihaaste, ruokakuvat

 

Avainsanat: , , ,