RSS

Aihearkisto: weird rant

Ohjelmien väliin jäävän tilan täytettä

Tämä blogipostaus on amatöörimäinen, puolivillainen analyysi Ylen Perjantai-sarjan jaksosta Kuka on köyhä? eikä tämä luultavasti ole toivomasi hakutulos, sinä senkin mahdollinen satunnainen guuglaaja. Koska joudun nimeltä mainitsemaan ohjelmassa esiintyneitä henkilöitä, saatan aiheuttaa toivomatonta vierailijavirtaa. (Menkää pois!) Oikeasti tämä blogi käsittelee maidon ostamista automarketista ja normaaliin lähetykseen palataan heti huomenna.

Kymysyksessähän on keskusteluohjelma, jossa on joku perimmäinen tarkoitus, jota en tiedä. Törmäsin tämänviikkoiseen jaksoon Facebook-uutisvirrassani, ja se herätti niin paljon ajatuksia, että otan tarpeettomia kevytriskejä ja lajittelen ajatuksiani näin julkisesti. Ohjelman asetelma oli erikoinen, vaikka sen enempiä miettimättä se menee läpi kuin väärä viidentuhannen ruplan seteli. Ohjelman tarkoitus jäi epäselväksi. Toimittajat eivät vetäneet ohjelmaa lopuksi yhtään yhteen ollenkaan.

Toimittajina olivat toimittajanainen ja ulkomaalaisennimisenkuuloinen toimittajamies, jolla oli tumma kihara tukka. Vieraana entinen perus-, nykyinen sininen suomalainen kansanedustaja Tiina Elovaara, äveriäs Kyösti Kakkonen, köyhyystutkija/poliitikko Maria Ohisalo sekä köyhä masentunut yksinhuoltajanainen Tinna ja köyhä masentunut pitkäaikaistyötön koiranomistajanainen Tarja.

  1. Rikkaita edusti Kyösti Kakkonen yksin. Hänen ulosantinsa oli huono ja hän punasteli kuvauslamppujen loisteessa ja kadehti köyhältä koiranomistajanaiselta tämän koiraa, koska hän on käyttänyt aikansa rahan tienaamiseen ja kertoi, että hän ei ole rikas, koska rikkaampiakin on. Yle onnistui vastakkainasettelussa vain puoliksi niin hyvin kuin kahden ääripään välillä on mahdollista onnistua 53 minuutissa, eli ei lähellekään.
  2. Kakkonen oli joko tarkoituksellisen huonosti briiffattu, tai sitten hän oli oma itsensä, en tunne tapausta tarkemmin. Sanottakoon, että Kakkonen ei ole poliitikko, ja se kävi tuskallisen selväksi. Olen monestakin asiasta hänen kanssaan samaa mieltä, mutta keskustelu ja konteksti on eivät nyt täsmänneet ollenkaan.
  3. Köyhiä edusti kaksi naista, joiden köyhyyteen vaikuttanut sairaus tuotiin ilmi, mutta sivuutettiin kokonaan. Yksi hyvinvointiyhteiskunnan suurimmista ongelmista on se, että sairastuminen ja varsinkin siitä johtuva työkyvyttömyys sivuutetaan kokonaan.
  4. Köyhiä ryhmänä edustaneista toinen on bloggaaja ja toinen on ollut mukana politiikassa, joten kumpikin oli alleviivatusti kykenevä ilmaisemaan ajatuksiaan televisioon sopivalla tavalla. Hitaat aplodit Ylelle siitä, että olivat kaivaneet edes jollain tavalla stereotypioita rikkovia hahmoja ohjelmaansa… ei kun.
  5. Tiina Elovaara edusti täysin keksittyä väliluokkaa, eli entistä köyhää, joka nyt tienaa ihan hulluna rahaa kansanedustajana. Onneksi hänet kuitenkin ohjelman alkuesittelyssä tituleerattiin ”eliittiin nousseeksi.” Hänellä oli todella pahoja vaikeuksia katsoa puhuessaan toimittajamiehen silmiin päinkään. Koska Maria Ohisalo on myös poliitikko, ei Elovaaran ollut todellista tarvetta olla mukana ohjelmassa.
  6. Päinvastoin kuin Elovaara ja Kakkonen, ”köyhät naiset” edustivat todellisuudessa kumpikin vain itseään, sillä siinä, missä kaikkia muita haastateltiin pääasiassa viiteryhmänsä edustajina, näille kahdelle naiselle annettiin ääni vain kun he puhuivat omakohtaisesta kokemuksestaan.
  7. Maria Ohisalo oli jälleen kerran loistava, olisipa mariaohisaloja enemmän. Hän on erinomaisen hyvä televisiossa, ja on jo vahvasti syrjäyttämässä Heikki Hiilamon tutkimusalansa ”päivystävänä dosenttina”. Tutkijan ominaisuudessaan miellyttävää kuunneltavaa, harkittuja lausuntoja ja ohjat käsissä. Poliitikkona kuitenkin näiden lisäksi vain tavallinen poliitikko.
  8. Lisäksi ohjelmassa oli erikoinen, irrallisen tuntuinen insertti nuoresta vapaaehtoistyöntekijästä, jonka puhe oli tekstitetty, vaikka se oli ihan ymmärrettävää suomea.

Mitä Yle tällä halusi oikein sanoa? ”Olkaa hyvä, keskustelkaa, meiltä loppui nyt aika?” Eikö verovaroista taatulla rahoituksella oikeasti saa tehtyä perusteellisesti taustoitettua dokumenttia toimittajatyönä? Miksen saa kiinni siitä, mikä tässä oikein mättää?

Koska postaus on jo tällaisenaan hyvin pitkä, tyydyn heittämään lopuksi pari linkkiä muihin lähteisiin, jotka saattavat liittyä ylläoleviin ajatuksiini tai olla liittymättä. Linkkientakuisista teksteistä en ota mitään vastuuta.

Onnentongintaa-dyykkausblogi. Onni Tonkija oli viime viikon Perjantai-dokkarin aiheena.

Ylellä Juha Siltalan kolumni: Miksi aktivointimalli aktivoi vastustamaan? ”Koulutetuimmatkaan työntekijät eivät näemmä enää usko kunnollisuutensa suojaavan heitä itseään ikuisesti putoamiselta.”

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27.1.2018 Kategoria/t: lisää luettavaa, weird rant

 

Avainsanat: , ,

Loppusuoralla

Koska kuukautta on jäljellä kuusi kokonaista päivää, on aiheellista tiivistää postaustahtia. Vieläkään ei ole kaikki pilalla, sillä ruokakauppabudjetista on jäljellä 5,50 e. Olen käynyt kahdesti kaupassa ja yhteensä kantanut kotiin 11 banaania, yhdeksän appelsiinia ja kaksi litraa maitoa. En itse asiassa enää muistakaan, miten olen jaksanut kantaa 30 euron edestä ruokaa autolta sisälle kerralla.

Ruokalistalla on tähän mennessä ollut vain tonnikalavuoka, josta on syöty kolme päivää, ja ruispuolukkapuuro. Viikonlopulta jäi kanakastiketta ja makaroneja, siitä riitti maanantaina evääksi.

Katsantokantani vinksahti ihan ihmeelliseksi. Vaikka budjettirajoite on siinä mielessä pelkästään teoreettinen, että sen voi ylittää ilman että laskut jäävät maksamatta, olen lukenut ruokakauppojen tarjouksia nyt ihan eri otteella kuin aikaisemmin (lähinnä hedelmätarjousten toivossa). Rahaahan on ”käytettävissä” vähän päälle viisi euroa, joten tarjousjäätelöä kolme pakettia kympillä kuulostaa ihan naurettavalta. Viidellä eurolla saa viisi euron arvoista juttua, tai kymmenen puoli euroa maksavaa juttua. Jos juttujen pitää riittää vielä kuusi päivää, jäätelön ostaminen ei tule kysymykseenkään. Kenelle näitä mainoksia oikein tehdään? Siis ostaako joku kaupasta ihan mitä vain mielihalujensa vallassa??!!!1!!

Tämä budjettipelleily (kaikella rakkaudella) johti tosi nopeasti siihen, että en voinut ostaa ruokaa tarjouksesta varalle kaappiin. Ideahan siis oli, että kaapit tyhjenisivät.  Aikaisemmin olen ostanut tarjouksesta nimenomaan varalle, ja sen päälle vielä tavalliset syömiset. Tässä kuussa kumminkin lähdin rallatellen ruokaostoksille, suunnittelin absoluuttisesti ruokalistaa, ja alkukuun musikaalisuuden ansiosta kauppalistalla on 31.1. saakka pelkästään noin euron kilolta maksavia hedelmiä ja maitoa. Lykkään tiettyjä ruokahankintoja helmikuulle, mutta en paljasta niitä tietenkään nyt, pitää olla jännitystä! Eihän tässä ole yhtään mitään järkeä, siis siinä, että tällä viikolla en muka voi ostaa sesongin ei-appelsiini-sitrushedelmiä, mutta ensi viikolla voin. Vai voinko? Se ja toinenkin paljastus tulossa pian. Sama kanava, eri aika. Be there or be scared.

 

Avainsanat: , , ,

99 päivää kesään: päivä 44 (10 sakkokierrosta)

En saa mitään kirjoitettua. En saa mitään soitettua. En saa kuunneltua saman artistin tai esittäjän kappaleita peräkkäin. En saa enää ajettua autolla yhdellä tankillisella niin paljon kuin talvinopeuksilla sain. En tiedä, miksi dieselin hinta pompsahtaa aina keskiviikkoisin. En tiedä, miksi Rimi näyttää kuuntelevan Apocalypticaa, se kääntelee päätään ja korviaan ja kuulostelee. En käsitä, miten lyhyt työviikko tuntuu yhtä pitkältä kuin tavallinen viisipäiväinen. En saa laitettua ruokaa. En saa pestyä ikkunoita.

Kaikki mulle heti nyt. Tapahtukoon maailma, minä istun sohvalla ja kuuntelen musiikkia.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 8.4.2015 Kategoria/t: 99päivää, weird rant

 

Avainsanat:

99 päivää kesään: päivä 43 (10 sakkokierrosta)

Yleisö on erityinen sana. Yksikkömuodossa on monta ihmistä, muttei tiedä kuinka monta, ja periaatteessa voi olla vain yksi. Yleisön painostuksesta siis palaan suunnittelemattoman tauon jälkeen kirjoittamisen pariin. Kymmenen päivää sitten iski selittämätön tarve olla kirjoittamatta, joten en kirjoittanut. Saatan kirjoittaa sakkokierrokset sitten, kun on kesä.

Taukoni aikana kevättalvi on edennyt kevääseen. Naamakirjassa läsnä olevat ihmiset, jotka eivät kuitenkaan ole läsnä, eivätkä yleisöä, ovat paikoitellen jakaneet seinällään kuvan leskenlehdestä, joka paistaa risukasaan. Odotan kevään etenemistä kevätkesään, koska luonnon herääminen on rumaa katsottavaa. Joka paikassa on märkää, ruskeaa, mutaista, kuollutta ruohoa, paljaita puunoksia. Minulle sopii kevät aamupalalla, kun se on jo päässyt sängystä ylös.

En suurin odotuksin odottanut Pop’n’Roll-ohjelmalta mitään, mutta se on yllättänyt minut oikealta etuviistosta. Vakiokasvot nyt ovat mukahauskuudessaan kuluneita, enkä tiedä miksi musiikkiohjelmassa vain yksi kolmesta vakiosoturista on tunnistettava muusikko. Enihuu. Ohjelmassa tunnistetaan biisejä, ja pari tehtävää on lähestulkoon uniikkeja (mikä tarkoittaa, etteivät ne ole: uniikilla ei ole asteita), nimittäin Sanaparantola, jossa kirjoitetaan biisi tietystä näkökulmasta uusiksi, ja biisintunnistuskatsaus, jossa milloin tunnistetaan rumpuintroista, yleisön laulusta tai räpin runonlausunnasta kappaleita. Tehtävät ovat nykytelevisiolle poikkeuksellisesti ihan kuin kunnolla tehtyjä ja niissä on jopa ideaa.

Toinen musiikkiaiheinen linkki.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 7.4.2015 Kategoria/t: 99päivää, weird rant

 

Avainsanat: , , ,

99 päivää kesään: päivä 23

Tänään on kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Ongelmani tänään on rasismi. Minua ei syrjitä, ei hätää. Minun tuntemiani ihmisiä ei syrjitä. Olen kuitenkin joutunut tilanteisiin, joissa joudun tekemisiin rasismin kanssa enkä tiedä, mitä tehdä.

  • voiko maailmaan vaikuttaa mitenkään
  • voiko äänestämällä vaikuttaa
  • onko vaaleilla väliä
  • kohtaako kukaan muu arvoristiriitoja
  • saako ristiriitainen olo toimimaan
  • miten olla aktivisti olematta aktivisti
  • miten luoda itselleen ympäristö, jossa on hyvä olla
  • kannattaako yrittäjyys
  • pitäisikö mennä takaisin opiskelemaan
  • pitäisikö opiskella töiden ohessa
  • tuleeko muillekin väsyneenä päättäväinen olo
  • katoaako yllä mainittu olo mystisesti yön aikana
  • kuinka paljon konflikteja välttämällä uhraa omaa mukavuuttaan
  • voiko konflikteja välttää
  • missä menee raja.

Saa vastata.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 17.3.2015 Kategoria/t: 99päivää, weird rant

 

Avainsanat: ,

99 päivää kesään: päivä 22

Tänään haluan esittää teille laulun. En itse. Klikatkaa omalla vastuulla.

Haluan myös esitellä teille ehkä pitkään aikaan upeimman pitsihuivin. Ei ole minun tekemäni, vielä. Karsastan huiveja, jotka ovat kauniimpia kuin oma häähuivini, vaikka se oli siihen maailmanaikaan kaikkein kaunein malli, jonka löysin. Tuo saattaa kuitenkin olla tekemisen väärti. Olen neulonut noin yhden pitsihuivin vuodessa, joten täytyy valita hyvin tarkkaan, minkä kulloinkin teen.

Haluaisin myös tutustuttaa teidät luomumustikan (ja kavereidensa) määritelmään. Tästä on blogattu jo monta vuotta sitten.

Olen lisäksi hieman kriittisellä päällä ja haluan kehottaa lukijoitani kriittisyyteen, kun lukevat pahaa-aavistamattomina blogisyötteidensä joukosta tällaisen postauksen. Hei, teerasiat ovat kivannäköisiä ja niissä on kivat tekstit kyljessä, mutta onpa hyvin kyseenalaista tuosta vain ottaa suoraan valmistajan sivuilta heidän omia väitteitään. Missään kohdassa ei mainita, että bloggaaja olisi tarkistanut valmistajan väitteitä (voivathan ne toki olla totta, ei siinä), eikä missään kohdassa mainita, että kyseessä olisi markkinointi-, sponssaus- tai suoraan maksettu postaus. Lukijan pitää vain muistaa, että on kyseessä ”ekokaupan” tuottama sisältö.

En edes muista, miksi alkujaan olen tilannut yo. blogin syötteen, mutta asiain tila on korjattu yhdellä klikkauksella. Eläköön internet.

Kritiikittömyys mättää tänään niiiiiiiiiiiiiiin paljon. Kaksoisstandardeista en taida edes aloittaa. Hyrr.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 16.3.2015 Kategoria/t: 99päivää, weird rant

 

Avainsanat: ,

99 päivää kesään: päivä 21

Öisin on pakkasta. Päivisin niin lämmintä, että pitää kohta vaihtaa kevyempään takkiin. Kesärenkailla ei ole kiire. Minulla on.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 15.3.2015 Kategoria/t: 99päivää, weird rant

 

Avainsanat: