RSS

Avainsana-arkisto: bonukset ja pisteet

Toivomuslamppu

img_20180502_1833030461808526440.jpg

Palasin! Toiveenne on kuultu. Tästä lampusta ei kyllä liikene kuin yksi toivomus.

Kuvassa on toukokuun ensimmäisen kauppareissun ostokset. (Kouvola ei liity tapaukseen.) Ostin maitoa, jauhelihaa, kananmunia, parsakaalia, kesäkurpitsan, appelsiineja, satsumoita, omenia, silakkafileitä, kalkkunaleikettä ja eri putiikista koiralle riisittömiä purutikkuja. Rahaa vaihdoin ihmisten elintarvikkeisiin 17,23 euroa ja koiran turhakkeeseen 11,95 e. S-ruokakaupoille on tarkoitus tehdä vielä toinen reissu viikonloppuna, koska tuplabonus.

Äärimmäisen daideellisesti sommitellun kuvan oikeassa etukulmassa on varhaiskaali, joka on kertakaikkisen hyvää, ja ostan tänäkin vuonna koko sesongin ajan yhden kaalin joka ostosreissulla. Tämä 1,002 kg painava yksilö on makedonialainen ja on unkarilaisia varhaisempia sisaruksiaan jo melkein kaksi euroa kilolta halvempi. Ei sitä helpommin voi päätyä syömään sesonkikasviksia kuin ostamalla sitä, mikä milloinkin halvinta heviä on.

Näistä (ihmisille ostetuista siis) meinasin väkertää silakkalaatikkoa ja kaalisoppaa. Silakathan olisi nuukan ihmisen kuulunut ostaa kokonaisina hintaan 3,5 e/kg, mutta minä maksoin 7,50 e/kg siitä ilosta, että joku minua pätevämpi kone on siivonnut kalat minulle ruoanlaittovalmiiksi. Tarjouksettomassa tilassaankin silakkafile on kyllä kalaksi halpaa.

Huhtikuun hurjastelujen jälkeen yritän palata ruokaostoksissa suunnitelmallisuuteen, mutta en pyri tiettyyn budjettiin, paitsi salaa. Sillä tavalla pääsee paremmin tavoitteeseen, kun kertoo sen vasta yhdessä lopputuloksen kanssa!

 

Mainokset
 
1 kommentti

Kirjoittanut : 2.5.2018 Kategoria/t: ostostelu, ruokalista

 

Avainsanat: , , ,

Heti taas kauppaan

Edellinen ruokakauppapostaus oli sunnuntaina ja nyt heti tiistaina uusi. Tiedossa oli jo sunnuntaina, että pian täytyy käydä kaupassa uudestaan, koska maitolitran hinta on täällä jotain aivan käsittämätöntä, enkä kanna sitä yhtään kauempaa kuin on pakko. Tämä kännykällä otettu kuva on minikokoisen lähi-Siwamme tarjonnasta.

Koiralla on oma budjettinsa, joten tästä 11,13 euron menoerästä ”vain” 10,09 euroa vähentää ruokaostosbudjettiamme, joka on hujahtanut jo 133 euroon. Oikein kiva, kun muistetaan, että 18 päivää on vielä jäljellä tätä kuukautta. Pari kolmekymppiä per kauppareissu tuntuu tosi vähältä, mutta tekeepä viisi sellaista reissua viikon sisään niin ei enää tarvitse ihmetellä, mihin raha katoaa. 

  • maitoa
  • viiliksiä
  • omenoita
  • leipämakkaraa
  • nektariineja
  • myslipatukoita
  • koiralle vihanneksia.

Tälle kuulle on kyllä ”takataskussa” palautuspullot, jotka odottavat viejäänsä kaapissa, ja mahdollinen Ykkösbonus-palkintopisteiden muuntaminen Siwan lahjakorteiksi (970 pisteellä saa 10 euron lahjakortin). Olin ajatellut säästellä pisteitäni Ristomatti Ratian Grafico-kulhoihin (4 kpl setti 3900 pistettä), mutta en todellakaan saa kasaan puuttuvia 1700 pistettä elokuuhun mennessä, jolloin arvelen vanhimpien pisteideni vanhenevan pois. Tuo vaatisi monen sadan euron Siwa-ostoksia kuukaudessa, eikä minua huvita kaikkea ostaa sieltä, koska maitoa lukuunottamatta se on hitusen kalliimpi kuin paikalliset automarketit, eikä valikoima riitä millään. Tuotteita on tietysti laidasta laitaan, mutta se halvempi vaihtoehto puuttuu käytännössä kokonaan.

Päiväysalennettujen tuotteiden kuvaaminen on vähän vastenmielistä. Minähän myönnän sillä tavalla varsin julkisesti netissä, että meillä ostetaan vanhaa ruokaa. Noissa viilipurkeissakin on päiväys sillä tavalla, että ei se kolmas purkki ylihuomenna pilaantumaan ole ehtinyt. Minä en syö mutta mies. Enkä hippeile, mutta olen sattuneista syistä nähnyt ruokakaupan hävikin määrän, ja ihan mielelläni sitä aina silloin tällöin pienennän. Viiliksiä ei juuri muulloin tule ostettuakaan kuin päiväysalesta.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 12.6.2012 Kategoria/t: budjetti, ostostelu

 

Avainsanat: , , ,