RSS

Avainsana-arkisto: kirjoittaminen

99 päivää kesään: päivä 43 (10 sakkokierrosta)

Yleisö on erityinen sana. Yksikkömuodossa on monta ihmistä, muttei tiedä kuinka monta, ja periaatteessa voi olla vain yksi. Yleisön painostuksesta siis palaan suunnittelemattoman tauon jälkeen kirjoittamisen pariin. Kymmenen päivää sitten iski selittämätön tarve olla kirjoittamatta, joten en kirjoittanut. Saatan kirjoittaa sakkokierrokset sitten, kun on kesä.

Taukoni aikana kevättalvi on edennyt kevääseen. Naamakirjassa läsnä olevat ihmiset, jotka eivät kuitenkaan ole läsnä, eivätkä yleisöä, ovat paikoitellen jakaneet seinällään kuvan leskenlehdestä, joka paistaa risukasaan. Odotan kevään etenemistä kevätkesään, koska luonnon herääminen on rumaa katsottavaa. Joka paikassa on märkää, ruskeaa, mutaista, kuollutta ruohoa, paljaita puunoksia. Minulle sopii kevät aamupalalla, kun se on jo päässyt sängystä ylös.

En suurin odotuksin odottanut Pop’n’Roll-ohjelmalta mitään, mutta se on yllättänyt minut oikealta etuviistosta. Vakiokasvot nyt ovat mukahauskuudessaan kuluneita, enkä tiedä miksi musiikkiohjelmassa vain yksi kolmesta vakiosoturista on tunnistettava muusikko. Enihuu. Ohjelmassa tunnistetaan biisejä, ja pari tehtävää on lähestulkoon uniikkeja (mikä tarkoittaa, etteivät ne ole: uniikilla ei ole asteita), nimittäin Sanaparantola, jossa kirjoitetaan biisi tietystä näkökulmasta uusiksi, ja biisintunnistuskatsaus, jossa milloin tunnistetaan rumpuintroista, yleisön laulusta tai räpin runonlausunnasta kappaleita. Tehtävät ovat nykytelevisiolle poikkeuksellisesti ihan kuin kunnolla tehtyjä ja niissä on jopa ideaa.

Toinen musiikkiaiheinen linkki.

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 7.4.2015 Kategoria/t: 99päivää, weird rant

 

Avainsanat: , , ,

99 päivää kesään: päivä 21

Öisin on pakkasta. Päivisin niin lämmintä, että pitää kohta vaihtaa kevyempään takkiin. Kesärenkailla ei ole kiire. Minulla on.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 15.3.2015 Kategoria/t: 99päivää, weird rant

 

Avainsanat:

99 päivää kesään: päivä 13

Harjoittelu on ihmeellistä. Harjoittelemalla edistyy. Harjoittelemalla oikeita asioita oikealla tavalla riittävän pitkään pääsee vaikka maailman huipulle. Harjoittelun ei tarvitse olla tavoitteellista, kun harjoittelee omaksi iloksi, mutta harjoittelu kasvattaa nälkää. Tämän verran harjoittelemalla pystyy tähän, ja vain vähän lisää harjoittelemalla pystyy jo tuohonkin. Mielenkiintoista.

Harjoittelen pianonsoittoa. Olen jo aiemmin maininnut, miten säännöllinen huvin vuoksi soittaminen antaa mahdollisuuden hyvinä päivinä hioa jotakin kahden tahdin pätkää kunnes mies on säätänyt television äänenvoimakkuuden niin kovalle, että on pakko siirtyä seuraavaan kappaleeseen, ennen kuin naapurit ovat ovella. Huonoina päivinä voi soittaa läpi sen vähän mitä osaa ja tehdä kaiken sinne päin, ja siltikin huomaa, että hetken soiton jälkeen sormet ovat lämmenneet ja soitto alkaa tuntua paremmalta.

Harjoittelen kirjoittamista. Nyt olen kirjoittanut joka päivä melkein kahden viikon ajan. En tiedä, miten arvioisin, olenko kehittynyt vai en. Kahdessa viikossa ei varmaankaan tapahdu kovin kummoisia. Tekstini eivät ole tavoitteellisia edes siinä määrin, että peräkkäiset virkkeet liittyisivät toisiinsa. Mahdollisesti tuhannen postauksen jälkeen luen näitä kirjoituksia ja järkytyn alkeellisuudestani niin paljon, että silmäluomeni eivät enää suostu sulkeutumaan.

Harjoitteleminen on myös sitä, että aina ei suju ja joskus epäonnistuu kokonaan. Harjoitteleminen on jälkiviisaaksi kasvamista, kun etenemisaskeleiden jälkeen katsoo taakseen ja huomaa, että aiemmin olisi kannattanut askeltaa eri tavalla. Harjoitteleminen on miksien löytämistä ja selittämisen sijaan miksi ein vastaamista.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 7.3.2015 Kategoria/t: 99päivää, common rant

 

Avainsanat: ,