RSS

Avainsana-arkisto: rahankäyttö

Toivomuslamppu

img_20180502_1833030461808526440.jpg

Palasin! Toiveenne on kuultu. Tästä lampusta ei kyllä liikene kuin yksi toivomus.

Kuvassa on toukokuun ensimmäisen kauppareissun ostokset. (Kouvola ei liity tapaukseen.) Ostin maitoa, jauhelihaa, kananmunia, parsakaalia, kesäkurpitsan, appelsiineja, satsumoita, omenia, silakkafileitä, kalkkunaleikettä ja eri putiikista koiralle riisittömiä purutikkuja. Rahaa vaihdoin ihmisten elintarvikkeisiin 17,23 euroa ja koiran turhakkeeseen 11,95 e. S-ruokakaupoille on tarkoitus tehdä vielä toinen reissu viikonloppuna, koska tuplabonus.

Äärimmäisen daideellisesti sommitellun kuvan oikeassa etukulmassa on varhaiskaali, joka on kertakaikkisen hyvää, ja ostan tänäkin vuonna koko sesongin ajan yhden kaalin joka ostosreissulla. Tämä 1,002 kg painava yksilö on makedonialainen ja on unkarilaisia varhaisempia sisaruksiaan jo melkein kaksi euroa kilolta halvempi. Ei sitä helpommin voi päätyä syömään sesonkikasviksia kuin ostamalla sitä, mikä milloinkin halvinta heviä on.

Näistä (ihmisille ostetuista siis) meinasin väkertää silakkalaatikkoa ja kaalisoppaa. Silakathan olisi nuukan ihmisen kuulunut ostaa kokonaisina hintaan 3,5 e/kg, mutta minä maksoin 7,50 e/kg siitä ilosta, että joku minua pätevämpi kone on siivonnut kalat minulle ruoanlaittovalmiiksi. Tarjouksettomassa tilassaankin silakkafile on kyllä kalaksi halpaa.

Huhtikuun hurjastelujen jälkeen yritän palata ruokaostoksissa suunnitelmallisuuteen, mutta en pyri tiettyyn budjettiin, paitsi salaa. Sillä tavalla pääsee paremmin tavoitteeseen, kun kertoo sen vasta yhdessä lopputuloksen kanssa!

 

Mainokset
 
1 kommentti

Kirjoittanut : 2.5.2018 Kategoria/t: ostostelu, ruokalista

 

Avainsanat: , , ,

Maaliskuu hunningolla

Hirmu hyvää päästäistä kaikille!

Maaliskuussa ei vietetty minkäänlaista haastetta, koska kuten viimeksi kerroin, olen käyttänyt höpsöilyenergiani neulomiseen. Työn neulomisosuus on valmis ja viimeistelyjen jälkeen toivon esitteleväni työn täälläkin, jos siitä tuli yhtään mitään. Koko maaliskuu meni, vain vihonviimeistelyt jäävät huomiselle eli huhtikuun puolelle.

Ruoka-asioissa valitettavasti mentiin lähestulkoon normimeiningillä, joka siis tarkoittaa sitä, että muka-säästää ruokakaupassa ja tietää, että pitäisi suunnitella ostoslista ja ruokalista ja kaupassakäyntipäivät ja ELÄMÄ. Nih kerta muuten ei ole hyvä ihminen. Tunnontuskia siis on, varsinkin kun autoa hoidettiin vielä yhdellä viisisataisella viime kuun tonnin lisäksi, mutta oli siitä kyllä puolet määräaikaishuoltoakin. Josko sillä taas ajelisi…

Ruokakauppariville meni niin paljon rahaa, etten edes kehtaa kertoa (402,17 e, mutta ette lukeneet sitä tästä blogista). Mystisesti myös työpaikkaruokailueväskategoria kasvoi tolkuttomasti, vaikka kotiin kannettiin mukamas hirveä määrä syötävää. Eihän tässä ole mitään järkeä! Ainoa rivi, joka viitsi käyttäytyä, oli ravintola/kahvila-rivi, jonka lopputulos on säälliset 16,55 e.

Tekee mieli puolustella ruokakaupparivin pullistelua, joten puolustelen. En väitä, että esittämäni seikat olisivat mitenkään hyviä tai edes syitä, lähinnä taitavat korostaa tilanteen kehnoutta:

  • sähköhammasharjan vaihtopäitä Mammuttimarkkinoilta 20 e
  • jäätelöitä sekä tarjouksesta että ilman ainakin 15 e
  • keltaisia tulppaaneja (ainoa itse hankittu pääsiäissisustuselementti tänä vuonna!) 7,90 e
  • luulin, että näitä epätavallisia kustannuksia olisi enemmän, mutta näyttää siltä, ettei olekaan
  • ja karkkiin kulutettua summaa en seuraa erikseen, koska totuus on julma.

Vielä on pari vapaapäivää jäljellä näitä pääsiäispyhiä, jälkikäteen voimme sitten todeta, käytinkö aikaani ruoka-asioiden suunnittelemiseen vaiko en.

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 31.3.2018 Kategoria/t: budjetti, Ei kategoriaa, käsityöt, ostostelu, weird rant

 

Avainsanat:

Suunnittelematon päivitys

Suunnittelemattomuus johtaa merkilliseen rahanmenoon, mutta itse haaste voi siihen nähden hyvin. Tässä ruokakaappihaasteessahan on ollut ideana se, että syö suunnilleen sitä, mitä kaapissa on, eikä osta varastoon. Kun ei suunnittele, on joko syötävä sitä mitä on, tai ostettava kaupasta se mitä aikoo syödä, tai syötävä sitä mitä on + seuraavan päivän lounas työpaikkaruokinnassa. Näistä kolmesta seurauksesta vain ensimmäisellä on myönteistä vaikutusta haasteen budjettiosioon.

Koska en suunnitellut, minulla ei ole tuntunut olevan kummoista mielikuvaa siitä, mitä oikein olemme syöneet. Muisti palaa pätkittäin. Muistan, että hernesopasta riitti aika moneksikin päiväksi. Aika varmasti tein joulukinkku-tonnikala-ananaspitsaakin. Onneksi olin jättänyt nettiselaimen välilehtiin auki pari kokeiltua reseptiä postausta varten:

  • Tacomaustettu härkisrisotto uunissa: En tehnyt härkiksestä vaan laitoin joulukinkkua, enkä laittanut risottoriisiä, vaan puolet täysjyväriisiä ja puolet basmatiriisiä. Ei tullut mieleistä, mutta saatiin syötyä. Riisiruuathan ovat meillä sitä paitsi sellaisia, että jämiä ei voi antaa koirallekaan, kun se on riisille allerginen…
  • Pesto-broileripannu: tästä tuli aika hyvää, ja saatanpa palata tämän pariin uudestaan.

Kodin kuvalehden näytenumerossa oli mielenkiintoinen papu-porkkana-pinaatti-mandariini-panzanella-salaatti, jonka reseptiä en tähän hätään löytänyt lehden nettisivuilta. Korvasin pinaatin vuonankaalilla, mandariinin veriappelsiinilla ja vaalean leivän (se panzanella-osuus) Uotilan saaristolaislimpun viimeisillä paloilla. Mausteeksi tuli ras el hanoutia, enkä raaskinut ostaa kaupasta melkein kolmen euron purkkia, kun melkein kaikki seokseen tulevat yksittäiset mausteet olivat kotona olemassa, sekoitin sen itse (ja säästin). Yhdenlainen resepti mutta huom. piparkakkumaustekin on mausteseos, ja sen ainesosat voi katsoa mistä tahansa pätevästä piparitaikinaohjeesta.

Eilen paistoin kanapihvejä ja mielikuvituksellisesti keitin täysjyväpastaa seuraksi. Tänään värkkäsin lopuista pihveistä kanaviillokkia.

Niin, se rahapuoli. Tämän hetken saldo on 190,44 e, ja kuukautta on vielä viikko jäljellä. En aio kumminkaan vetää nollabudjetilla, enkä yritä edes tähdätä alle 200 euron, mutta tavoittelen maltillisuutta. Ja koska tämä kuukausi meni tämän suhteen penkin alle, voisi ensi kuussa yrittää taas, ei välttämättä 150 eurolla, mutta vaikka 200:lla. Tai jotain.

Pee äs. Auto oli korjattavana, ja sekin tonnin loppulasku kannustaa näiden ruokabudjettirajoitusten jatkamiseen. Ei niin, että olisimme nyt vararikon partaalla (käymmehän töissä, jotta olisi varaa pitää autoja, joilla käydä töissä), vaan koska rahaa on enihuu rajallinen määrä, ja tämä melkein kahden kuukauden kokeiluhaaste on jo osoittanut rahassa mitattavia hyötyjä.

 

 

Avainsanat: , ,

Rahapussissa on selvästi reikä

Olisi varmaan ollut viisasta pistää kovat rajoittimet päälle sen jälkeen, kun neljässä päivässä katosi rahaa ruokakauppaan melkein satanen. Mutta pyh. Samaan konkurssiin kaikki. Tämän kuun haaste taitaakin olla siinä, että ei tolkuttoman paljon menisi yli 150 eurosta.

Ensinnäkin heti maanantai 5.2. Työmatkakulkuvälineeni päätti, että normaalin meluisuuden päälle sopii säveltää epämääräistä rahinaa, rohinaa ja hankaavaa mekkalaa aina kun rattia käännetään, ja jos ajetaan yli töyssystä, ja miksei muuten vain epätasaisellakin tiellä. Kaikkiin tunnetiloihin voi syödä lääkkeeksi salmiakkia, joten mieheni kävi ystävällisesti hakemassa Prismasta pari pussia ja kilon puoliveriappelsiineja (ei minun keksintöni, vaikka kuulostaakin siltä), jotka ovat mielettömän hyviä. Heippa 4,65 euroa (hyvään tarkoitukseen).

Keskiviikkona 7.2. mieheni hoiti muiden asioiden lomassa ruokakauppareissun Prismaan (porkkanoita, kurkku, nenäliinapaketti, tomaatteja, puurohiutaleita ja kolme purkkia maitoa), 7,97 e, ja kävi leipomon tehtaanmyymälässä hakemassa melkein pussillisen ruisleipää pakkaseen 6,90 eurolla. Niin halpaa ettei sanotuksi saa. Kaikille teille oudoille, jotka nyt ynisette siitä, että pakastettu leipä maistuu muka pahalle, sanon, että hankkikaa toimiva pakastin ja pakastakaa leipä tuoreena, ja syökää se sieltä ennen kuin pakastus on kuivattanut sen pilalle. Ei mitään vikaa.

Kruunasin viikon itse perjantaina Cittarissa: leivänpäällisleikkelettä, kuohukermaa, maitoa, kiivejä, parsakaali, kuivattuja herneitä, ananasviipaleita, kirjolohi, greippejä, verigreippejä ja mandariineja. 18,53 e.

Tavallisella tietokoneen laskimella laskettuna 38,05 e. Pitäisi ruoskia itseäni vastuuttomuudesta, suunnittelemattomuudesta ja yleisestä holtittomuudesta, mutta enpä viitsi. Tässä huomaa hyvin, miten jopa vapaaehtoinen, lyhytaikainen tiukkistelu rahan kanssa saa aikaan sen, että kun rahaa taas on (eli kuukausi vaihtui) niin se tulee käytettyä ihan kuin maailmanloppua edeltävänä päivänä. Let’s buy all the things.

Kuukautta on jäljellä kaksi kokonaista viikkoa ja kolme päivää. En edes yritä esittää, että 25,99 e riittäisi (koska tämä edelleen on peli, eikä todelliseen pakkoon perustuvaa elämää). Yritän kumminkin palauttaa jonkinasteisen harkinnan ruokakauppakulutusta säätelevään aivolohkoon, koska tarkoitus ei ole palata normaaliin tuhlaukseen. Jos rahaa menisi loppukuun ajan samaa tahtia kuin alkukuussa, loppulasku olisi reilut 315 euroa, joka sekin olisi meille vähän, mutta siinä on ainakin 150 e liikaa silti.

Ruokalistalla oli viikonlopun tähteiden jälkeen surullisen vähän mitään, kun en viitsinyt miettiä, ja söin työpaikkaruokalassa kolmena päivänä, mies yhtenä. Kirjolohen seuraksi tein perjantaina perunamuussia, ja lauantaina keitin koko puolen kilon hernepussin hernesopaksi, lopusta perunamuussista tein perunarieskaa. Suunnitelmissa on tänään vielä tehdä kirjolohen jämistä pastakastike, jotta saadaan hernesopan syömiseen vaihtelua.

 
5 kommenttia

Kirjoittanut : 11.2.2018 Kategoria/t: budjetti, ruokakaappihaaste, ruokakuvat, ruokalista

 

Avainsanat: , , ,

”Sit mä suunnittelen paremmin”

Hihahahahiiihiihaa haa haa HAAAAA. Näin lähti käyntiin helmikuu. Tähtäimessä edelleen jostain syystä olevasta 150 euron ruokakauppabudjetista on jäljellä 64,04 euroa.

Kaikella kulutetulla rahalla on ostettu ruokaa ja vasta loppukuusta selviää, onko kulutus ollut holtitonta vai ei. Lykättyjä ostoksia tammikuulta, alennuslihoja pakkaseen, tarjouksia kolmesta eri kaupasta. Neljä kauppareissua. Iso osa rahoista meni välittömän kulutuksen sijaan ruoka- ja raaka-aineisiin, joista riittää koko kuukaudeksi tai pitempäänkin.

Ensimmäisenä kylmiä väreitä aiheuttava summa 40,07 e K-supermarkettiin, koska sinne piti päästä ostamaan tarjouksesta sitä ruokaa, mitä tavallisestikin syödään. Teki tosi kovasti mieli lohta, joten ostin lohta. Purkka oli loppunut jo tammikuun puolivälissä, joten ostin purkkaa. Oivariini oli loppu, ja tarjoushinta edellytti kahden paketin ostamista, joten ostin. Suunnitelmallinen maltillisuus lensi romukoppaan, kun bongasin ties kuinka monta pakettia vastikään päiväysalennettuja lihoja.

img_20180204_190619160198894205.jpg

Toinen reissu Prismaan hakemaan Prisman tarjoukset eli paprikat, parsakaali, kananmunia, voita, appelsiineja, puoliveriappelsiineja, verigreippejä, perunoita ja purkki maitoa, tasan 12 euroa.

Kolmas reissu Lidliin hakemaan tarjouksesta kilon pussi kahvipapuja. Tarkistin ostoslistalla olleiden tuotteiden hinnat ja ostin halvemmat, eli jäävuorisalaatin ja kilon suomalaisen kermajuustomötikän, sekä kokeiluun naurettavat 34 senttiä maksaneen purkin tomaattimurskaa. Kuluttajatesteissä Lidlin naamarasvat ovat pärjänneet hyvin, joten ostin, kun siellä kerran oltiin. Näiden kohdalla tässä budjettileikissä on pieni mutta, sillä normaalisti naamarasvat menevät samalle ruokakauppariville. Nyt niitä ei kuitenkaan ole laskettu mukaan, koska muuten jäljellä oleva summa olisi alkanut jo viitosella… Ilman naamarasvoja loppusumma 11,84 e.

Neljäs reissu taas Prismaan, josta ostoslistan loput tuotteet, mutta kertakäyttökäsineet eivät mene tästä budjetista, ilman niitä loppusumma 22,05 e. Ostin maissijauhoja, koska halusin tehdä itse tortilloita.

Ruokalistalla tämän kuun puolella kirjolohi-vokkikasvis-nuudelipannua, uunilohta ja perunamuussia ja tänään fajitaksia, siis itse tehtyjä tortilloita ja jauhelihatäytettä. Kukahan suunnittelisi tulevan viikon ruoat? Kun viikkoa kohti on 16 euroa käytettävissä, ei suunnittelemattomuuteen ole varaa.

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 4.2.2018 Kategoria/t: budjetti, ostostelu, ruokakaappihaaste

 

Avainsanat: , ,

Kuukauden yhteenveto: Tammikuu 2018

Vihdoinkin tämä kuukausi on ohi. Meinasi tulla aika pitkäksi, kun ei ollut asiaa ruokakauppaan. Viimeisillä pullonpalautusrahoilla ostin eilen neljä appelsiinia ja kaksi porkkanaa, 1,34 euroa, ja ruokakaupparahariville jäi 0,07 e. Punnitsin pienimmän mandariinin, jonka löysin (2,79 e/kg), ja sekin maksoi 15 senttiä, joten en ostanut. Ei siitä tietenkään olisi mitään iloa ollut kenellekään, mutta sen olisi voinut syödä, toisin kuin muovirahakortin digitaalista saldoa tai kolikoita.

Koko kuukauden aikana ruokakauppariviltä hävisi 154,03 euroa ja pullonpalautusrahoista sinne ilmiintyi 4,10 euroa, joten (tänttänttää) periaatteessa lopputulos 149,93 e on alle 150 e. Mutta yli meni silti, koska tavoitesumma oli 150 e poispäin tililtä.

Ajattelin, että minusta olisi hauskaa vielä jaotella loppusummaa vähäsen.

  • Prismaan yheksän reissua yhteensä 80,96 e
  • K-citymarkettiin kolme reissua yhteensä 20,19 e
  • S-marketissa kertapyörähdys 6,38 e
  • Amazonista kahvikoneen tarpeet ja postikulut 45,50 e
  • Kirpparille siihen surullisenkuuluisaan kakkuvuokaan 1 e.

Amazonin paketissa oli yhteensä kilo kahvipapuja 4,79 £ (puolet jo juotu), vedensuodatin (kestää kaksi kuukautta ja tämä yksilö otetaan viikonloppuna käyttöön) 9,26 £ ja kalkinpoistoaine (viiteen käyttökertaan muutaman viikon välein, yksi jo käytetty) 9,50 £ ja liian pieni teräksinen maidonvaahdotuskannu 7,49 £. Postikulut 7,44 £ ja voi miten paljon kahvia sillä olisikaan saanut… Kun ruokabudjetti on tätä luokkaa, on ihan hömelöä hassata melkein kymppi pelkkiin postikuluihin.

Toisella tavalla jaoteltuna, puntamäärät ronskisti pyöristettynä:

  • syötävään ja juotavaan reilut 115 e
  • talouspaperirullapakettiin, kakkuvuokaan ja kahvikoneen huoltovehkeisiin, maitokannuun ja postikuluihin vajaat 39 e.

Ruokakauppabudjettiin ei sisältynyt

  • koiran ruokia
  • vitamiinit ja kalaöljykapselit
  • lääkkeet, laastarit, suojahanskat yms apteekkitavara
  • Pääasiassa mieheni töissä ostamat voileivät, kahvit ja lounaat 27,80 e + minä söin töissä kolme kertaa yht 29,95 e, ne rahat lounaskortilta (työnantajani maksaa muistaakseni 25 % ja loput menevät palkasta, vapaaehtoinen lataus)
  • ulkona syöminen: Hesburger 13,90 e.

Piristykseksi vähän värikkäämpi ruokakuva: riisiä ja kikherne-punajuuripihvejä, porkkanaraastetta ja tomaattia (miten voi tyhjyyttään kumisevasta jääkaapista löytää unohtuneita tomaatteja?). Punajuuripihveihin lisäsin omatoimisesti yhden kananmunan ja sopivan määrän korppujauhoja.

Suuri paljastus: tämä haastehommeli jatkuu helmikuussa. Helmikuu on lyhyempi kuukausi, ja toivottavasti opin tästä kuusta jotain ja suunnittelen rahojen käyttämistä paremmin, eli onnistuminen on taattu. Se tietää myös jatkoa tälle blogille.

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 31.1.2018 Kategoria/t: budjetti, ruokakaappihaaste, ruokakuvat

 

Avainsanat: , , ,

Loppusuoralla

Koska kuukautta on jäljellä kuusi kokonaista päivää, on aiheellista tiivistää postaustahtia. Vieläkään ei ole kaikki pilalla, sillä ruokakauppabudjetista on jäljellä 5,50 e. Olen käynyt kahdesti kaupassa ja yhteensä kantanut kotiin 11 banaania, yhdeksän appelsiinia ja kaksi litraa maitoa. En itse asiassa enää muistakaan, miten olen jaksanut kantaa 30 euron edestä ruokaa autolta sisälle kerralla.

Ruokalistalla on tähän mennessä ollut vain tonnikalavuoka, josta on syöty kolme päivää, ja ruispuolukkapuuro. Viikonlopulta jäi kanakastiketta ja makaroneja, siitä riitti maanantaina evääksi.

Katsantokantani vinksahti ihan ihmeelliseksi. Vaikka budjettirajoite on siinä mielessä pelkästään teoreettinen, että sen voi ylittää ilman että laskut jäävät maksamatta, olen lukenut ruokakauppojen tarjouksia nyt ihan eri otteella kuin aikaisemmin (lähinnä hedelmätarjousten toivossa). Rahaahan on ”käytettävissä” vähän päälle viisi euroa, joten tarjousjäätelöä kolme pakettia kympillä kuulostaa ihan naurettavalta. Viidellä eurolla saa viisi euron arvoista juttua, tai kymmenen puoli euroa maksavaa juttua. Jos juttujen pitää riittää vielä kuusi päivää, jäätelön ostaminen ei tule kysymykseenkään. Kenelle näitä mainoksia oikein tehdään? Siis ostaako joku kaupasta ihan mitä vain mielihalujensa vallassa??!!!1!!

Tämä budjettipelleily (kaikella rakkaudella) johti tosi nopeasti siihen, että en voinut ostaa ruokaa tarjouksesta varalle kaappiin. Ideahan siis oli, että kaapit tyhjenisivät.  Aikaisemmin olen ostanut tarjouksesta nimenomaan varalle, ja sen päälle vielä tavalliset syömiset. Tässä kuussa kumminkin lähdin rallatellen ruokaostoksille, suunnittelin absoluuttisesti ruokalistaa, ja alkukuun musikaalisuuden ansiosta kauppalistalla on 31.1. saakka pelkästään noin euron kilolta maksavia hedelmiä ja maitoa. Lykkään tiettyjä ruokahankintoja helmikuulle, mutta en paljasta niitä tietenkään nyt, pitää olla jännitystä! Eihän tässä ole yhtään mitään järkeä, siis siinä, että tällä viikolla en muka voi ostaa sesongin ei-appelsiini-sitrushedelmiä, mutta ensi viikolla voin. Vai voinko? Se ja toinenkin paljastus tulossa pian. Sama kanava, eri aika. Be there or be scared.

 

Avainsanat: , , ,