RSS

Avainsana-arkisto: ruokaostokset

”Grocery haul”

Kuvassa kesän uutuustuuteista Pingviini-rakettituutti: salmiakkijäätelöä, musta vohveli! Miten jännittävää! Oli kyllä salmiakkijätskiksi hyvää, yleensä nimittäin salmiakin makuun on yritetty päästä esansseilla, jotka väistämättä menevät pieleen. Musta vohveli ei maistunut palaneelta.

Yritin oikeasti saada otettua kuvan kaikista ruokaostoksista. Oikein purin kasseista pöydälle ja asettelin samalla… ja kun olin valmis, aloin nostella tavaroita kaappeihin. Puolivälissä sitä urakkaa tajusin, että kuva jäi, mutta mieheni hyvästä ideasta huolimatta en kuitenkaan nostellut tavaroita takaisin pöydälle, ja niin jäitte nyt ilman kuvaa. Varhaiskaali oli tällä kertaa unkarilainen.

Ruokalistallamme tulevalla viikolla:

  • savukalasalaattia (syöty jo)
  • broileripullia ja riisiä
  • raviolisalaattia (meidän Prisman raviolivalikoimassa oli vain yhtä, jota en halunnut ostaa, joten tortelloneja it is, ihan samalta näyttää)
  • papu-pinaatticurrya
  • broileritaginea, joka meidän keittiössä tarkoittaa broileria, taateleita ja mausteita uunissa haudutettuna

Jos ja kun viikko etenee hitaammin kuin ruokalista, pitää sitten katsoa, mitä tehdään.

 

 

Mainokset
 
4 kommenttia

Kirjoittanut : 6.5.2018 Kategoria/t: ruokakuvat, ruokalista

 

Avainsanat: ,

Toivomuslamppu

img_20180502_1833030461808526440.jpg

Palasin! Toiveenne on kuultu. Tästä lampusta ei kyllä liikene kuin yksi toivomus.

Kuvassa on toukokuun ensimmäisen kauppareissun ostokset. (Kouvola ei liity tapaukseen.) Ostin maitoa, jauhelihaa, kananmunia, parsakaalia, kesäkurpitsan, appelsiineja, satsumoita, omenia, silakkafileitä, kalkkunaleikettä ja eri putiikista koiralle riisittömiä purutikkuja. Rahaa vaihdoin ihmisten elintarvikkeisiin 17,23 euroa ja koiran turhakkeeseen 11,95 e. S-ruokakaupoille on tarkoitus tehdä vielä toinen reissu viikonloppuna, koska tuplabonus.

Äärimmäisen daideellisesti sommitellun kuvan oikeassa etukulmassa on varhaiskaali, joka on kertakaikkisen hyvää, ja ostan tänäkin vuonna koko sesongin ajan yhden kaalin joka ostosreissulla. Tämä 1,002 kg painava yksilö on makedonialainen ja on unkarilaisia varhaisempia sisaruksiaan jo melkein kaksi euroa kilolta halvempi. Ei sitä helpommin voi päätyä syömään sesonkikasviksia kuin ostamalla sitä, mikä milloinkin halvinta heviä on.

Näistä (ihmisille ostetuista siis) meinasin väkertää silakkalaatikkoa ja kaalisoppaa. Silakathan olisi nuukan ihmisen kuulunut ostaa kokonaisina hintaan 3,5 e/kg, mutta minä maksoin 7,50 e/kg siitä ilosta, että joku minua pätevämpi kone on siivonnut kalat minulle ruoanlaittovalmiiksi. Tarjouksettomassa tilassaankin silakkafile on kyllä kalaksi halpaa.

Huhtikuun hurjastelujen jälkeen yritän palata ruokaostoksissa suunnitelmallisuuteen, mutta en pyri tiettyyn budjettiin, paitsi salaa. Sillä tavalla pääsee paremmin tavoitteeseen, kun kertoo sen vasta yhdessä lopputuloksen kanssa!

 

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 2.5.2018 Kategoria/t: ostostelu, ruokalista

 

Avainsanat: , , ,

Rahapussissa on selvästi reikä

Olisi varmaan ollut viisasta pistää kovat rajoittimet päälle sen jälkeen, kun neljässä päivässä katosi rahaa ruokakauppaan melkein satanen. Mutta pyh. Samaan konkurssiin kaikki. Tämän kuun haaste taitaakin olla siinä, että ei tolkuttoman paljon menisi yli 150 eurosta.

Ensinnäkin heti maanantai 5.2. Työmatkakulkuvälineeni päätti, että normaalin meluisuuden päälle sopii säveltää epämääräistä rahinaa, rohinaa ja hankaavaa mekkalaa aina kun rattia käännetään, ja jos ajetaan yli töyssystä, ja miksei muuten vain epätasaisellakin tiellä. Kaikkiin tunnetiloihin voi syödä lääkkeeksi salmiakkia, joten mieheni kävi ystävällisesti hakemassa Prismasta pari pussia ja kilon puoliveriappelsiineja (ei minun keksintöni, vaikka kuulostaakin siltä), jotka ovat mielettömän hyviä. Heippa 4,65 euroa (hyvään tarkoitukseen).

Keskiviikkona 7.2. mieheni hoiti muiden asioiden lomassa ruokakauppareissun Prismaan (porkkanoita, kurkku, nenäliinapaketti, tomaatteja, puurohiutaleita ja kolme purkkia maitoa), 7,97 e, ja kävi leipomon tehtaanmyymälässä hakemassa melkein pussillisen ruisleipää pakkaseen 6,90 eurolla. Niin halpaa ettei sanotuksi saa. Kaikille teille oudoille, jotka nyt ynisette siitä, että pakastettu leipä maistuu muka pahalle, sanon, että hankkikaa toimiva pakastin ja pakastakaa leipä tuoreena, ja syökää se sieltä ennen kuin pakastus on kuivattanut sen pilalle. Ei mitään vikaa.

Kruunasin viikon itse perjantaina Cittarissa: leivänpäällisleikkelettä, kuohukermaa, maitoa, kiivejä, parsakaali, kuivattuja herneitä, ananasviipaleita, kirjolohi, greippejä, verigreippejä ja mandariineja. 18,53 e.

Tavallisella tietokoneen laskimella laskettuna 38,05 e. Pitäisi ruoskia itseäni vastuuttomuudesta, suunnittelemattomuudesta ja yleisestä holtittomuudesta, mutta enpä viitsi. Tässä huomaa hyvin, miten jopa vapaaehtoinen, lyhytaikainen tiukkistelu rahan kanssa saa aikaan sen, että kun rahaa taas on (eli kuukausi vaihtui) niin se tulee käytettyä ihan kuin maailmanloppua edeltävänä päivänä. Let’s buy all the things.

Kuukautta on jäljellä kaksi kokonaista viikkoa ja kolme päivää. En edes yritä esittää, että 25,99 e riittäisi (koska tämä edelleen on peli, eikä todelliseen pakkoon perustuvaa elämää). Yritän kumminkin palauttaa jonkinasteisen harkinnan ruokakauppakulutusta säätelevään aivolohkoon, koska tarkoitus ei ole palata normaaliin tuhlaukseen. Jos rahaa menisi loppukuun ajan samaa tahtia kuin alkukuussa, loppulasku olisi reilut 315 euroa, joka sekin olisi meille vähän, mutta siinä on ainakin 150 e liikaa silti.

Ruokalistalla oli viikonlopun tähteiden jälkeen surullisen vähän mitään, kun en viitsinyt miettiä, ja söin työpaikkaruokalassa kolmena päivänä, mies yhtenä. Kirjolohen seuraksi tein perjantaina perunamuussia, ja lauantaina keitin koko puolen kilon hernepussin hernesopaksi, lopusta perunamuussista tein perunarieskaa. Suunnitelmissa on tänään vielä tehdä kirjolohen jämistä pastakastike, jotta saadaan hernesopan syömiseen vaihtelua.

 
5 kommenttia

Kirjoittanut : 11.2.2018 Kategoria/t: budjetti, ruokakaappihaaste, ruokakuvat, ruokalista

 

Avainsanat: , , ,

”Sit mä suunnittelen paremmin”

Hihahahahiiihiihaa haa haa HAAAAA. Näin lähti käyntiin helmikuu. Tähtäimessä edelleen jostain syystä olevasta 150 euron ruokakauppabudjetista on jäljellä 64,04 euroa.

Kaikella kulutetulla rahalla on ostettu ruokaa ja vasta loppukuusta selviää, onko kulutus ollut holtitonta vai ei. Lykättyjä ostoksia tammikuulta, alennuslihoja pakkaseen, tarjouksia kolmesta eri kaupasta. Neljä kauppareissua. Iso osa rahoista meni välittömän kulutuksen sijaan ruoka- ja raaka-aineisiin, joista riittää koko kuukaudeksi tai pitempäänkin.

Ensimmäisenä kylmiä väreitä aiheuttava summa 40,07 e K-supermarkettiin, koska sinne piti päästä ostamaan tarjouksesta sitä ruokaa, mitä tavallisestikin syödään. Teki tosi kovasti mieli lohta, joten ostin lohta. Purkka oli loppunut jo tammikuun puolivälissä, joten ostin purkkaa. Oivariini oli loppu, ja tarjoushinta edellytti kahden paketin ostamista, joten ostin. Suunnitelmallinen maltillisuus lensi romukoppaan, kun bongasin ties kuinka monta pakettia vastikään päiväysalennettuja lihoja.

img_20180204_190619160198894205.jpg

Toinen reissu Prismaan hakemaan Prisman tarjoukset eli paprikat, parsakaali, kananmunia, voita, appelsiineja, puoliveriappelsiineja, verigreippejä, perunoita ja purkki maitoa, tasan 12 euroa.

Kolmas reissu Lidliin hakemaan tarjouksesta kilon pussi kahvipapuja. Tarkistin ostoslistalla olleiden tuotteiden hinnat ja ostin halvemmat, eli jäävuorisalaatin ja kilon suomalaisen kermajuustomötikän, sekä kokeiluun naurettavat 34 senttiä maksaneen purkin tomaattimurskaa. Kuluttajatesteissä Lidlin naamarasvat ovat pärjänneet hyvin, joten ostin, kun siellä kerran oltiin. Näiden kohdalla tässä budjettileikissä on pieni mutta, sillä normaalisti naamarasvat menevät samalle ruokakauppariville. Nyt niitä ei kuitenkaan ole laskettu mukaan, koska muuten jäljellä oleva summa olisi alkanut jo viitosella… Ilman naamarasvoja loppusumma 11,84 e.

Neljäs reissu taas Prismaan, josta ostoslistan loput tuotteet, mutta kertakäyttökäsineet eivät mene tästä budjetista, ilman niitä loppusumma 22,05 e. Ostin maissijauhoja, koska halusin tehdä itse tortilloita.

Ruokalistalla tämän kuun puolella kirjolohi-vokkikasvis-nuudelipannua, uunilohta ja perunamuussia ja tänään fajitaksia, siis itse tehtyjä tortilloita ja jauhelihatäytettä. Kukahan suunnittelisi tulevan viikon ruoat? Kun viikkoa kohti on 16 euroa käytettävissä, ei suunnittelemattomuuteen ole varaa.

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 4.2.2018 Kategoria/t: budjetti, ostostelu, ruokakaappihaaste

 

Avainsanat: , ,

Kuukauden yhteenveto: Tammikuu 2018

Vihdoinkin tämä kuukausi on ohi. Meinasi tulla aika pitkäksi, kun ei ollut asiaa ruokakauppaan. Viimeisillä pullonpalautusrahoilla ostin eilen neljä appelsiinia ja kaksi porkkanaa, 1,34 euroa, ja ruokakaupparahariville jäi 0,07 e. Punnitsin pienimmän mandariinin, jonka löysin (2,79 e/kg), ja sekin maksoi 15 senttiä, joten en ostanut. Ei siitä tietenkään olisi mitään iloa ollut kenellekään, mutta sen olisi voinut syödä, toisin kuin muovirahakortin digitaalista saldoa tai kolikoita.

Koko kuukauden aikana ruokakauppariviltä hävisi 154,03 euroa ja pullonpalautusrahoista sinne ilmiintyi 4,10 euroa, joten (tänttänttää) periaatteessa lopputulos 149,93 e on alle 150 e. Mutta yli meni silti, koska tavoitesumma oli 150 e poispäin tililtä.

Ajattelin, että minusta olisi hauskaa vielä jaotella loppusummaa vähäsen.

  • Prismaan yheksän reissua yhteensä 80,96 e
  • K-citymarkettiin kolme reissua yhteensä 20,19 e
  • S-marketissa kertapyörähdys 6,38 e
  • Amazonista kahvikoneen tarpeet ja postikulut 45,50 e
  • Kirpparille siihen surullisenkuuluisaan kakkuvuokaan 1 e.

Amazonin paketissa oli yhteensä kilo kahvipapuja 4,79 £ (puolet jo juotu), vedensuodatin (kestää kaksi kuukautta ja tämä yksilö otetaan viikonloppuna käyttöön) 9,26 £ ja kalkinpoistoaine (viiteen käyttökertaan muutaman viikon välein, yksi jo käytetty) 9,50 £ ja liian pieni teräksinen maidonvaahdotuskannu 7,49 £. Postikulut 7,44 £ ja voi miten paljon kahvia sillä olisikaan saanut… Kun ruokabudjetti on tätä luokkaa, on ihan hömelöä hassata melkein kymppi pelkkiin postikuluihin.

Toisella tavalla jaoteltuna, puntamäärät ronskisti pyöristettynä:

  • syötävään ja juotavaan reilut 115 e
  • talouspaperirullapakettiin, kakkuvuokaan ja kahvikoneen huoltovehkeisiin, maitokannuun ja postikuluihin vajaat 39 e.

Ruokakauppabudjettiin ei sisältynyt

  • koiran ruokia
  • vitamiinit ja kalaöljykapselit
  • lääkkeet, laastarit, suojahanskat yms apteekkitavara
  • Pääasiassa mieheni töissä ostamat voileivät, kahvit ja lounaat 27,80 e + minä söin töissä kolme kertaa yht 29,95 e, ne rahat lounaskortilta (työnantajani maksaa muistaakseni 25 % ja loput menevät palkasta, vapaaehtoinen lataus)
  • ulkona syöminen: Hesburger 13,90 e.

Piristykseksi vähän värikkäämpi ruokakuva: riisiä ja kikherne-punajuuripihvejä, porkkanaraastetta ja tomaattia (miten voi tyhjyyttään kumisevasta jääkaapista löytää unohtuneita tomaatteja?). Punajuuripihveihin lisäsin omatoimisesti yhden kananmunan ja sopivan määrän korppujauhoja.

Suuri paljastus: tämä haastehommeli jatkuu helmikuussa. Helmikuu on lyhyempi kuukausi, ja toivottavasti opin tästä kuusta jotain ja suunnittelen rahojen käyttämistä paremmin, eli onnistuminen on taattu. Se tietää myös jatkoa tälle blogille.

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 31.1.2018 Kategoria/t: budjetti, ruokakaappihaaste, ruokakuvat

 

Avainsanat: , , ,

Kiinni jäin

Edellinen ruokakaappibudjettihaastepostaus päättyi tilanteeseen 5,50 e. Sen jälkeen olen käynyt kerran ruokakaupassa ja kirpparikierroksella, ja sortunut herkkuihin. Arvaatte jo, mihin tämä johtaa… haaste epäonnistui. Ei surkeasti, eikä itse asiassa edes kamalan huonosti. Ehei, minä huijasin itse keksimässäni yksin pelaamassani mielikuvituspelissä itseäni viemällä vihdoinkin yli puolen vuoden palautuspullot kauppaan. Kyllä. Yli puolen vuoden ajalta kertyneet pullot. Saldoksi tuli 4,10 euroa. Sovin mieheni kanssa (koska omien sääntöjen rikkomisesta pitää aina sopia jonkun kanssa), että se raha voidaan käyttää yksinomaan herkkuihin. Eli oikeastaan ruokakaappihaaste ei epäonnistunut vielä.

Cittari vei itsekuristani voiton ja kävin ostamassa irttareita 2,47 eurolla. En edes muista, että olisin ikinä punninnut irttaripussia kesken sen täyttämisen muuten kuin siksi, että Cittarin rajoitus, 2 kg/talous, ei ylittyisi. Miehelle ostettiin sipsipussi, 1,49 euroa. 4,10 euron herkkubudjetti siis alitettiin, ja loput sentit siirtyivät sujuvasti tavalliseen ruokabudjettiin. Puolitoista kiloa omenoita, purkki maitoa ja paketti leivänpäällismakkaraa näiden lisäksi, yhteensä 7,19 e.

Sitten mainitsemani kirpparikierros. Ostin nimittäin pitkulaisen kakkuvuoan eurolla. Nooooooh. Kuka idiootti ostaa kakkuvuoan, kun ruokakaupparahat ovat vähissä? En kuitenkaan ajatellut, vaan shoppailin, mikä tietysti kannattaa tehdä kirpparilta, jotta typeriin ostoksiin ei mene aivan tolkuttomasti rahaa. Tämän viikon turhin ostos. Ei palautusoikeutta, joten ruokakaupparahoja jäljellä 1,41 euroa.

Ruokalistalla itse tehtyjä myslipatukoita ja kanarisottoa, jonka sekaan raastoin viimeisen goudankänttysen. Minulta loppui oivariini, eikä jäljellä olevalla budjetilla osteta uutta enää tässä kuussa, mutta onneksi jääkaapissa on iskemätön tuorejuustorasia, jonka voin uhrata hyvään tarkoitukseen aamupalaleipäni päälle. Nam.

Aivan poikkeuksellisesti otin tämän päivän ruoasta kuvan. Lautasella on kaupantädin esivalmistelema pippuripihvi pakkasesta ja uunissa paistettuja perunoita, lanttua ja porkkanoita. Yhtäkään ainesosaa ei ollut ostettu tässä kuussa. Juurekset olivat jääkaapin viimeiset lajissaan, jäljellä on enää muutama punajuuri. Ei meikäläisen pakkasessa tavallisesti ole näinkään hyviä lihoja, mutta olin ostanut kaksi pihviä ilmeisen hyvästä tarjouksesta marraskuussa. Vaalipäivä on sopivan kunnioitettava päivä pihvien paistamiseen.

Valokuvasta käy melkein ahdistavan selvästi ilmi, että tuoreita kasviksia ei ollut. Olisin voinut tehdä porkkanoista raastetta, mutta uunijuurekset ovat vain niin supertosihyviä. Vitamiineja saa purkista.

 
 

Avainsanat: , , ,

Loppusuoralla

Koska kuukautta on jäljellä kuusi kokonaista päivää, on aiheellista tiivistää postaustahtia. Vieläkään ei ole kaikki pilalla, sillä ruokakauppabudjetista on jäljellä 5,50 e. Olen käynyt kahdesti kaupassa ja yhteensä kantanut kotiin 11 banaania, yhdeksän appelsiinia ja kaksi litraa maitoa. En itse asiassa enää muistakaan, miten olen jaksanut kantaa 30 euron edestä ruokaa autolta sisälle kerralla.

Ruokalistalla on tähän mennessä ollut vain tonnikalavuoka, josta on syöty kolme päivää, ja ruispuolukkapuuro. Viikonlopulta jäi kanakastiketta ja makaroneja, siitä riitti maanantaina evääksi.

Katsantokantani vinksahti ihan ihmeelliseksi. Vaikka budjettirajoite on siinä mielessä pelkästään teoreettinen, että sen voi ylittää ilman että laskut jäävät maksamatta, olen lukenut ruokakauppojen tarjouksia nyt ihan eri otteella kuin aikaisemmin (lähinnä hedelmätarjousten toivossa). Rahaahan on ”käytettävissä” vähän päälle viisi euroa, joten tarjousjäätelöä kolme pakettia kympillä kuulostaa ihan naurettavalta. Viidellä eurolla saa viisi euron arvoista juttua, tai kymmenen puoli euroa maksavaa juttua. Jos juttujen pitää riittää vielä kuusi päivää, jäätelön ostaminen ei tule kysymykseenkään. Kenelle näitä mainoksia oikein tehdään? Siis ostaako joku kaupasta ihan mitä vain mielihalujensa vallassa??!!!1!!

Tämä budjettipelleily (kaikella rakkaudella) johti tosi nopeasti siihen, että en voinut ostaa ruokaa tarjouksesta varalle kaappiin. Ideahan siis oli, että kaapit tyhjenisivät.  Aikaisemmin olen ostanut tarjouksesta nimenomaan varalle, ja sen päälle vielä tavalliset syömiset. Tässä kuussa kumminkin lähdin rallatellen ruokaostoksille, suunnittelin absoluuttisesti ruokalistaa, ja alkukuun musikaalisuuden ansiosta kauppalistalla on 31.1. saakka pelkästään noin euron kilolta maksavia hedelmiä ja maitoa. Lykkään tiettyjä ruokahankintoja helmikuulle, mutta en paljasta niitä tietenkään nyt, pitää olla jännitystä! Eihän tässä ole yhtään mitään järkeä, siis siinä, että tällä viikolla en muka voi ostaa sesongin ei-appelsiini-sitrushedelmiä, mutta ensi viikolla voin. Vai voinko? Se ja toinenkin paljastus tulossa pian. Sama kanava, eri aika. Be there or be scared.

 

Avainsanat: , , ,